Elämäntaparemontti: Miksi aloitin kuntoilla?

Nollasta se oli aloitettava...

Elämäntaparemonttini käynnistyi toukokuussa. Päädyin silloin jo toisen kerran tämän vuoden aikana katkolle alkoholismin takia. Alkoholi on ollut minulla jo pitkään (vuosia) ongelma, diagnosoitu se on kuitenkin vasta viime keväänä. Pitkään jatkunut ja raju alkoholinkäyttö oli tehnyt tehtävänsä. Ei ollut enää vaihtoehtoja: joko juon itseni hautaan tai sitten laitan KAIKEN uusiksi. Päätin yrittää vielä kerran. Tuota taisteluani alkoholismia vastaan voit lukea maaliskuussa aloittamastani blogista (käsittelen siellä alkoholismiani): http://alkoholistinelamaa.blogspot.com

Lähtökohtani olivat siis todella heikot: alkoholismi, ylipainoa 15 kg, rajua tupakointia, verenpainelääkitys, masennuslääkitys, unilääkitys, täydellistä liikkumattomuutta vuosia, ruokavalio perustui krapulapizzaan, juominen alkoholiin/energiajuomiin sekä limppareihin. Oloni oli täysin nuutunut. Väsynyt. Kuollut.

On varmaan sanomattakin selvää, että urakka tuntui aluksi mahdottomalta (ja se on yhä sitä). Pelkästään juomisen lopettaminen on vaatinut liikaa yrittämistä ja itsekuria. Mielialat ovat menneet edestakaisin - epätoivosta pieniin valonpilkahduksiin. Nyt olen ollut juomatta reilut 3 kk (tänä aikana on lääkärin kanssa tehdyllä päätöksellä pari viikkoa sitten kokeiltu Selincro lääkitystä yhden kerran: http://alkoholistinelamaa.blogspot.fi/2014/08/kokemuksia-selincrosta-alkoholismissa.html).

Toukokuu 2014 minulla meni vielä aivan taistellessa viinanhimoa vastaan. Kesäkuussa olin kerännyt sen verran voimia, että aloin hiljalleen valmistautua elämäntaparemonttiin laajemminkin kuin vain viinan poisjättämisellä. Ensimmäinen tavoitteeni oli painon pudotus (joka jatkuu edelleen). BMI:n mukaan ylipainoa minulla oli tuolloin toukokuussa 15 kiloa.

Elämäntaparemontti alkoi kolmella asialla:

1. Jätin alkoholin pois
2. Aloin kiinnittää huomiota ruokavalioon (lähinnä jätin roskaruuan pois)
3. Siirryin liikkumaan auton/dösän sijaan kävellen lyhyet matkat esimerkiksi kauppaan

Tässä vaiheessa minulla oli vain kaksi tavoitetta: pysyä selvänä ja laihtua hieman. Tämä alkuvaihe rapakunnossa kesti noin kuukauden. Kävin tänä aikana tekemässä myös pari pientä kävelylenkkiä, lähinnä purkaakseni henkisiä paineita.

Hitaasti jossain mieleni sopukoissa kypsyi kuitenkin ajatus: laihdutan 15 kg pois ja yritän sitä kautta saada verenpaineet hallintaan. 

Tämä oli lähtösysäys elämäntaparemonttiin ja kuntoiluun.